By 2018, Finland’s concrete stock had sequestered 3.8 million tonnes of carbon dioxide. Of this, 3.5 million tons has been bound to buildings. The carbon stock has grown quite steadily, and the annual carbon sink of concrete is approx. 60 kt (CO₂), which corresponds to about 7 % of the total emissions of Finnish cement production. These calculations do not take into account the effect of crushed recycled concrete.
Lue lisääSuomen betonikanta oli vuoteen 2018 mennessä sitonut 3,8 miljoonaa tonnia hiilidioksidia. Tästä 3,5 miljoonaa tonnia on sitoutunut talokantaan. Hiilivarasto on kasvanut varsin tasaisesti ja vuotuinen betonikannan hiilinielu on n. 60 kt (CO₂), mikä vastaa n. 7 % Suomen sementtituotannon kokonaispäästöistä. Näissä laskelmissa ei ole huomioitu purkubetonin vaikutusta hiilinieluun.
Lue lisääBy manipulating the particle distribution of crushed concrete in a large mass, it is possible to influence the internal conditions of the pile and thus promote carbonation. Even in conventional crushed concrete, where the entire particle distribution is present, carbon dioxide is clearly present even in the deeper layers of the mass, although carbonation is slower. The sifted mass dries quickly, so sheltering from direct rain may be unprofitable in relation to the cost. The humidity conditions of ordinary crushed concrete remain a question. Based on the results obtained, it is a good idea to start calculations on how crushed concrete could be used in applications and stored and how it would affect the carbon sequestration of recycled concrete.
Lue lisääManipuloimalla betonimurskeen partikkelijakaumaa suuressa massassa pystytään vaikuttamaan kasan sisäisiin olosuhteisiin ja näin edistämään karbonatisaatiota. Myös tavanomaisessa murskeessa, jossa koko partikkelijakauma on läsnä, hiilidioksidia on massan syvemmissäkin kerroksissa selkeästi, joskin karbonatisoituminen on hitaampaa. Seulottu massa kuivuu nopeasti, joten suoralta sateelta suojaaminen voi olla suhteessa kustannuksiin kannattamatonta. Tavallisen murskeen kosteusolosuhteet jäivät vielä kysymykseksi. Saatujen tulosten perusteella on hyvä lähteä laskemaan, miten mursketta voisi käyttää ja varastoida ja miten se vaikuttaisi kierrätysbetonin hiilensidontaan.
Lue lisääEnsimmäiset kuukaudet Topinojan pilotissa on mitattu hiilensidonnalle olellisia parametreja ja esikurkistus tuloksiin antaa ymmärtää, että muokkaamalla partikkelijakaumaa pystytään hiilinieluun vaikuttamaan merkittävästi.
Lue lisääBetonimurske on useissa tutkimuksissa todettu olennaiseksi vaiheeksi betonin hiilensidontaa ajatellen. Tätä vaihetta on kuitenkin tutkittu hyvin vähän ja siksi Turun Topinojalle on pystytetty tutkimus, jonka tuloksilla on tarkoitus pystyä mallintamaan hiilensidontaa murkeessa sekä tutkia tapoja hiilinielun optimoinnille erilaisissa sovelluksissa.
Lue lisääCO₂ncrete Solution on CANEMURE-hankkeen alainen projekti, jossa selvitetään betonin hiilinielua Suomessa ja tavoitellaan uusia kierrätystapoja, joissa betonin karbonatisoitumista voitaisiin hyödyntää ympäristön hyväksi.
Lue lisääIlman hiilidioksidi reagoi sementin kanssa ja sitoutuu betoniin pysyvästi; betoni onkin suuri ja jokseenkin tuntematon hiilinielu. Laaja kirjallisuustutkimus antaa vahvan pohjan jatkotutkimuksille ja -toimille projektissa. Lue lisää tutkimustuloksista…
Lue lisääForecon Oy selvittää betonirakenteiden määrän Suomen rakennus- ja infrakannassa sekä betonin poistuman rakenteita purettaessa.
Lue lisää>
Hiilen sitoutumisen aiheuttava ilmiö, betonin karbonatisoituminen, on tunnettu jo pitkään, mutta sitä ei ole otettu huomioon ilmakehän hiilidioksidia alentavana tekijänä. Katso video aiheesta.
Lue lisää