Paljonko Suomessa on betonia?

27.04.2020 Tiina Kaskiaro

Forecon Oy selvittää betonirakenteiden määrän Suomen rakennus- ja infrakannassa sekä betonin poistuman rakenteita purettaessa.

Työn päätavoitteena on selvittää betonirakenteiden määrä Suomen rakennuskannassa. Lisäksi työn keskeisenä tavoitteena on jaotella betonirakenteet eri luokkiin ominaisuus ja altistumisympäristön perusteella niiltä osin, kun se vaikuttaa mahdollisen karbonatisaation määrään. Työssä määritetään myös purettavan ja kierrätettävän betonin määrä.

Selvitys liittyy laajaan Kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia (CANEMURE) -hankkeeseen ja sen CO2ncrete Solution -osahankkeeseen.

Selvitys antaa mahdollisuuden arvioida hiilidioksidin sitoutumisen kokonaismäärää uusilla tutkimus- tai mittaustiedoilla, mikäli uusi tutkimustieto karbonatisaatiosta muuttuu tai se on Suomen olosuhteissa merkittävästi erilainen. Betonirakenteiden määrälaskenta toteutetaan niin, että se on päivitettävissä uusilla rakentamisen määrätiedoilla myös tulevaisuudessa.

Betonirakenteista lasketaan karbonatisoitumiselle altis pinta-ala sekä massa ja tilavuus. Määrien pohjalta tilaajan on mahdollista laskea sitoutuneen hiilidioksidin määrä. Massan laskeminen hyödyttää lisäksi poistuman laskentaa ja siten saadaan esiin betonin määrä rakennusta purettaessa.

Selvitys tehdään yhdistämällä rakennuskannan betonirakenteiden määrät ja vuosittaiset betonin käyttötiedot. Näin saadaan betonirakenteet jaoteltua hiilidioksidin sitoutumisen kannalta tarvittaviin ryhmiin.

Selvityksen toteutus

Vanhempaa rakennuskantaa arvioidaan pelkästään rakennuskannan kautta mukauttamalla betonirakenteiden määrä kyseisen ajankohdan rakennustapaan ja menetelmiin. Betonirakentaminen ja betonin käyttö yleistyi voimakkaasti 1960–1970 -luvuilla ja siitä lähtien on olemassa hyvät tiedot sekä vuosittaisesta betonin käytöstä rakentamisessa että rakennuskannasta.

Betonia käytetään varsin vähän korjausrakentamisessa. Korjausrakentaminen muuttaa betonirakenteita mm. siten, että rappauksen käyttö yleistyy. Tämä otetaan huomioon laskelmissa. Pihakiveys on usein rakennusten korjausrakentamista. Pihakiviä tarkastellaan osana laskelmia.

Myös infrakannasta on olemassa kantatietoja esimerkiksi betonirakenteisista silloista. Infrarakentamisessa käytetään paljon sementtiä mm. injektointiin tai stabilointiin. Myös  infrarakenteiden määrät jaotellaan hiilidioksidin sitoutumisen kannalta eri rakenteisiin.

Betonirakenteet jaetaan talotyypeittäin ja infran lopputuotteittain sekä hiilidioksidin sidonnan kannalta samankaltaisiin, tarvittaviin osiin.

Pääjaotteluna on

Ulkoilman kanssa kosketuksissa oleva betoni

  • Suojattu
  • Suojaamaton

Sisäilman kanssa kosketuksissa oleva betoni

  • Pinnoitettu
  • Pinnoittamaton (paljas betonipinta)

Betoni, joka ei ole kosketuksissa ilman kanssa juuri lainkaan

  • Vedenpinnan alainen betoni
  • Maanvastainen/-sisäinen betoni.

Forecon Oy on rakennusalan markkinoiden tutkimusyritys. Yritys on erikoistunut rakentamisen toimintaympäristöön, markkinoita ja strategioita koskeviin tutkimuksiin sekä asiantuntijapalveluihin.